Helteen hellimät

Nyt sitä lämmintä sitten piisaa, kun työt on pitänyt aloittaa ja päivät menee sisällä ompelukoneen ääressä. Tänään taidettiin yltää ihan hellelukemiin, ehkä ensimmäistä kertaa koko kesänä.  Aamupäivällä kuitenkin nappasin muutaman helteisen kuvan kasvimaalta. Tummat pioniunikot puhkesivat kukkaan, samoin kurkkuyrtti, joita putkahtelee sieltä täältä itsestään kylväytyneinä.

Minikokoinen avomaankurkku piilotteli lehden alla ja herneet puskevat palkoja valkoisen korianterikukkapilven keskellä. Lehtikaalit on viime päivien aikana kasvattaneet mahtavasti kokoa. Joka vuosi sama juttu, epäilen, että tuleeko niistä ruipeloista taimista mitään, mutta syksyllä satoa riittää pakkasiin asti. Myöhäisimmän lehtikaalisadon olen kerännyt lumen alta uudenvuoden illallisille.

Ja tämä kirsikka, Huvimajan kuulasmarja, tekee lopultakin satoa. Parikymmentä kirsikkaa on ottanut punaa poskiinsa lämpöaallon myötä. Jospa tänä vuonna ehtisimme saada maistiaiset ennen lintuja.

Avoimet puutarhat

Avoimet puutarhat kesäkuun viimeisenä sunnunataina oli ja meni. Paikallislehti kirjoitti kivan jutun meidän pihasta ja kaunis kesäilma houkutteli paikalle mukavasti vierailijoita. Vieraskirjaan nimiä kertyi reilut 120 kappaletta. Eniten kävijöitä kiinnostivat pihalla kiemurtelevat kivipolut ja raparperinlehtilaatat, kasvihuoneessa rönsyilevä 'Zilga' viiniköynnös, ylimittaiseksi venähtäneet parsat sekä pulleana nuokkuvat idänunikkojen nuput ja patjarikkojen upea kukkamatto.

Viikon aikana pihalla on avautunut valtavasti uusia kukkijoita ja koko ajan avautuu lisää. Sininen lehtoakileija on pihan harvoja alkuperäisiä kukkijoita. Pikkuhiljaa se on levittäytynyt ympäri pihaa. Muutamia muitakin värejä löytyy, kuten siemenestä kasvattamani purppura-valkoinen 'William Guinness'.

Viiniköynnös kasvattaa rypäleitä, mansikka kukkii, samoin siperialainen karhunvadelma. Pieni piiskataimi on talvehtinut aidan ja vesisäiliön nurkkauksessa jo kaksi vuotta ja viime kesänä saimme syödä suuren kourallisen mustia marjoja. Marja- ja hedelmäsato on kasvanut ja monipuolistunut vuosi vuodelta eikä omavaraisuus niiden osalta tunnu enää kaukaiselta ja saavuttamattomalta haaveelta.

Taas yksi sadepäivä

Tänään piti olla ompelupäivä, mutta sitten tulikin vieraita ja iltapäivällä kävimme vähän ostoksilla. Puutarhamyymälöistä tarttui mukaan muutama perenna, suklaakosmos ja laventeli, mutta taimet unohtuivat autoon, kun en vesisateessa viitsinyt niitä alkaa raahaamaan.

Kasvihuoneesta kävin hakemaas päivän salaattitarpeita: retiisejä ja salaattisinappisekoitusta. Lehtisalaattiakin kylvin, mutta siemenet oli jo vanhoja eikä yksikään itänyt. Viiniköynnös Zilga rehottaa kasvihuoneessa. Siellä se on talvehtinut jo kolme vuotta ilman minkäänlaista suojausta. Viime kesänä saimme ämpärillisen rypäleitä ja nytkin näyttää olevan kunnon sato tulossa.