Illalla sade taukosi ja aurinkokin pilkotti hetken vain laskeakseen metsän taa. Pelkän sisällä istumisen jälkeen juoksujalkaa alkoi kutkuttelemaan pitkästä aikaa ja lähdin käymään pienellä lenkillä Juoksu kyllä loppui lyhyeen pitkä tauon jälkeen, mutta kesäyössä ulkoilu teki hyvää. Joka kerta ilta-aikaan ulkoillessa jaksan ihmetellä sitä, kuinka hiljainen kaupunki voi olla.
Kotiin palatessani päätin napata muutava kuvan pihasta ilta-valossa. Kuolanpioni oli puhjennut kukkaan ja ensimmäinen idänunikko availi nuppuaan.
Varjossa viihtyvät siniset alppikärhöt on täydessä kukassa, vaaleanpunainen ja valkoinen tarha-alppikärhö lopettelevat jo kukintaansa. Akileijan nuppuja nousee sieltä täältä, jännituksellä odotan, mitä niistä avautuu, kun istutetut lajit on jo unohtuneet puutarhurin mielestä.
Viime kesänä istutettu Arttulan kirsikka kukkii. Myös Huvimajan kuulasmarjassa ja Sikkolan kuulasmarjassa on muutamia kukkia. Kaksi vuotta sitten Huvimajan kuulasmarja teki yhden kirsikan, viime vuonna makeat marjat ehti mennä lintujen suihin. Toivottavasti tänä vuonna olen lintuja nopeampi.
Patjarikko on kyllä yksi suosikkikukistani. Pyöreät mättäät näyttävät suloisilta ilman kukkiakin, mutta tämä kukkaloistokin on aivan ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti